Kurkistus reiästä neulan…

Ei ole näköjään hetkeen ollut mitään asia… Pitänee laittaa muutama WPC Holgan kuvatus esille…

Joki Seinäjoelta...

Hepoköngäs

Puro Hepokönkäältä

Puro Hepokönkäältä - toinen näkemys

Hepoköngäs

Helsinki GP velodromilla

Helsingin Velodromilla oli kuluneella viikolla 70-vuotis juhlakilpailut. Itse ehdin paikalle kuvailemaan ainoastaan perjantaina, mutta saihan siinäkin ihan reilusti kuvattua. Liki kolme ja puoli tuntia oli erilaisia kilpailuja. 200 m lentävästä keirinin kautta progressiiviseen pisteajoon… ja montaa muuta.

Viime vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa tuon ratapyöräilyn kuvaamista. Se oli silloin kauden viimeinen kilpailu. Tänä vuonna velolla on jo jokusen kerran kilpailtu, mutta ei ole oikein sopinut omiin aikatauluihin. Seuraavat isommat kisat olisi sitten heinäkuussa, kun ajetaan SM-kisat. Sinne pitää varmaan yrittää ehtiä. Hiemanhan tuo oli taas hakusessa, että miten tuolla pitää kuvata. On kuitenkin niin erilainen paikka kuvata. Vielä kun pariin kaarteeseen on liki aina vastavalo… Unohdin sitten vielä salamankin kotiin, niin ei päässyt silläkään tasoittamaan valoa.

Laseina tuolla tuli sekalaisesti käytettyä 24-70, 70-200 ja 300 kakkuloita. Tuota normizoomia tuli lähinnä käyteltyä tuolla laajispäässä. Kuvauspaikkojen ja kuvakulmien haku on tuolla velolla vaan aika haastavaa. Ulkopuolelta pääsee kuvaamaan etu- tai takakatsomosta lähinnä noita kurveja. Sisäpuolelta sitten kaikki kuvat onkin sitten ns väärään suuntaan kuvattu eli lukusuuntaa vastaan. Eipä siinä oikein muutakaan voi. Kun ei pahasti haluaisi noita ajajiakaan häiritä.

Tuli sitten ensimmäistä kertaa nähtyä tuollainen Keirin-mopo… Melkoinen peli. Kyllähän tuo 70-vuotias velo alkaisi olemaan jo kunnostuksen tarpeessa, ainakin radan pinnan osalta. Onhan tuolla kuitenkin historiallista arvoa, kun on ollut myös olympia-areenana Helsingin olympialaisissa 1952. Kyllähän näissä oloissa olisi syytä olla sisävelodromi, melkoisen lyhyt kun on tuo ulkovelon tehokas käyttöaika.

70-vuotis juhlakilpailun kuvagalleria: mikon.1g.fi/kuvat/2009/helsinki_gp

Porvoon ajot

Nyt on sitten kesän pyöräilykisakausi korkakattu, siis kuvauksen suhteen. Ei ole oikein aikataulut sopineet aikaisempien kisojen kanssa yhteen. Ja onhan tuo Porvoo noin muutenkin suhteellisen lähellä… Kyseessähän oli siis 81. Borgåloppet eli Porvoon ajot. Viikolla vallinneet huonot kelitkin olivat väistyneet ja tuo kilpailu päästiin käymään hyvässä kelissä. Hyvä ajokeli ei aina tarkoita samaa kuin hyvä kuvauskeli…

Pilvinen keli on toisaalta hyvä, kun ei tule niin jyrkkiä varjoja. Siis esim. osa naamasta jää usein aurinkoisella säällä varjoon ja ikävän tummaksi. Sitä kyllä voisi hieman täytesalamalla avata, mutta siinäkin on ongelmansa… Mutta sitten taas toisaalta pilvisellä kelillä tulee kuvista muuten vaan niin pliisun oloisia. Oman osansa tuo tietenkin vastavaloon kuvaaminen. Tuntui, että niitä paikkoja tuolla reitillä riitti. Ehkä olisi pitänyt olla jossain muualla, kuin siinä keskustan alueella.

Hetkittäin oli sellainen tunne, että nyt onnistuu tuo laajalla ja lähetä -kuvaus… Zoomi 24 milliin ja istuin siinä jalkakäytävällä… hetkittäin hiukan hirvitti, kun jengi painoi menemään siitä ohi reilua vauhtia. Onneksi kaikki selvisivät siitä ohi ehjänä. Toivottavasti en kauheasti pilannut kenenkään keskittymistä. Olisi kai vaan vielä pitänyt enemmän herkistää kennoa, pienentää aukkoja ja käyttää nopeampaa aikaa, niin olisi saanut pykälää terävämmäksi tuonkin kuvan…

Jotenkin enemmän pidän aika-ajon eli tempon kuvaamista… tai ainakin siinä yleensä saa rauhassa keskittyä yhteen kuskiin kerrallaan. Tuollainen kymmenien kuskien iso pääjoukko on aika hankala kuvattavaksi. Vaikea saada mitenkään järkevää kuvaa siitä isosta kasasta polkijoita. Meni jokunen ruutu roskiin noistakin otetuista…

Niin, tuon kisanhan sitten voitti Liquigasin Kjell Carlström. Kellu ilmeisen helposti näytti mikä on ammattilaisen ja amatöörikuskin ero. Hieno ajo, ei voi sanoa muuta.

Porvoon ajojen kuvagalleria: mikon.1g.fi/kuvat/2009/porvoon_ajot/

Geotagit ja Google Earth

Löysin eilen “uusia” ominaisuuksia tuosta käyttämästäni Nebulan galleriasta (eli 1g.fi tai kuvat.fi). Selailin noita tukisivustoja ja silmiin osui juttu geotageista ja niiden soveltamisesta Googlen Earth -sovellukseen. Tosin tuo uutinen näytti olevan jo viime vuoden heinäkuulta… sitä ollaan tiukasti ajan hermolla…

No mutta kuitenkin… Jos kuvien EXIF-tietoihin on tallennettu tiedot koordinaateista, niin kuvat saa kansio kerrallaan tuupattua Earthiin .kml tiedostona. Siinä sitä sitten pääsee ihmettelemään, että missä kuvat on otettu. Huimaa. Kokeilin noita Italian ja Ranskan kuvia, niin hyvinhän tuo näytti toimivan.

Tuon .kml filen löytää, kun kirjoittaa kansion osoitteen perään /geotag.kml ja näin koneelle latautuu ko kansion filu. Sitten vaan Google Earthiin seikkailemaan. Vaatiihan tuo tosiaan tuon sovelluksen asentamisen koneelle. Pitää varmaan kansioihin, joista tiedot löytyy, niin tehdä linkitykset noihin .kml-tiedostoihin.

Viikonloppu Ranskan maaseudulla

Keväinen Ranska kutsui jälleen luokseen… Nyt suuntana tosin oli maaseutu. Lento Pariisiin ja sieltä seikkailu Normandian ja Bretagnen rajamaille. Ja varsinainen seikkailu se olikin… pieni pummi johti Ivryn kaupunginosaan tutustumisen, matkalla vastaan tuli mieltään osoittavia ja moottoriteiden liittymiä tukkivia maajusseja… Harmi vaan, kun ei saanut missään kohtaa kuvattua noita jyväjemmareita. Matkalla tuli poikettua ihmettelemään Le Bec-Hellouinin kylää ja sen luostaria. Majapaikka oli lähellä Avranchesin kaupunkia, mukava pieni hotelli, La Ramade nimeltään. Illallisella tuli käytyä Hôtel de la Croix d’Orin ravintolassa. Tuo olikin varsin vaikuttava paikka, niin miljöön, henkilökunnan kuin ruoankin suhteen. Suurimman yllätyksen teki varmaankin juustot, niitä kun tuotiin eteen suuri tarjottimellinen, ainakin yli kymmentä eri lajia, kaikki loistavassa kunnossa ja siitä sitten sai valita mitä halusi…

Lampaita, silmänkantamattomiin lampaita...

Maistuvan aamiaisen jälkeen olikin aika suunnata ihmettelemään vuorovettä ja Mont Saint Michelin luostaria. Tuo luostari olikin sitten reissun pakollinen turistikohde… siellä kun vierailee vuosittain noin kolme miljoonaa vierasta… Onneksi ei ollut vielä varsinainen lomakausi. Vuorovettä odotellessa löytyi pelloilta jokunen lammas ja hieman se veden tuleminen meni sitten ohi. Osaksi noiden karvakasojen ja osaksi veden ruskeuden takia. Nousuvesi pääsi sen kerran yllättämään, mutta ei enää toista kertaa. Lauantaina tuli pari kuvaa siitä näpsäistyä. Aika vaikea vaan tuollainen ilmiö esittää valokuvassa…

Perhosia Bretagnelaisessa kukkasessa

Tuon luostarin jälkeen otettiin suunta Bretagnen puolelle Cancaleen. Siellä menikin aikaa ihmetellessä ensin Pointe du Grouinin maisemissa ja sitten itse Cancalen kylällä. Paljon siellä oli perhosia ja isot viljelmät mereneläviä. Illallinen hoitui Le Surcouf -ravintolassa. Varsin mukava paikka ja hyvää evästä. Niin ja kerrankin riittävä jälkkäri…

Veneet odottelemassa nousuvettä

Niin lauantaina oli tosiaan se uusi yritys vuorovedelle… Onnistunut sellainen. Matka jatkui siitä pohjoiseen Granvillen suuntaan. Matkalla välietappina oli St Jean Le Thomas. Kävelykierros kallioiden reunalla ja paikaillisella “Rivieralla”. Simpukankuoria ja muuta oli vuorovesi tuonut rantaan, mutta dyyneillä ei ollut luvattuja orkideoja… Granvillessä tulikin enimmäkseen kuvailtua filmille.

Avointa merta Granvillestä länteen

Päivän tankkaukset hoidettiin päivällä Vains-kylän creperiessä ja illallinen Villedieun läheisessä kylässä Manoir de l’Acherie -ravintolassa. Mukava paikka. Tuolla saattaisi viihtyä vaikka pidempäänkin. Jokunen hotellihuone, hyvä ravintola ja idyllinen ympäristö. Maantiepyörä mukaan vaan ja tuonne…

Sunnuntai menikin pääasiassa matkustaessa ja ihmetellessä Pariisista poispäin olevaa ruuhkaa… Pariisissa tuli pari räpsyä vetästyä Holgalla, saa nähdä mitä niistä tulee. Pitäisi muutenkin alkaa noita filmejä kehitellä… Niistä sitten lisää joskus.

Reissun galleria löytyy: mikon.1g.fi/kuvat/2009/france

Lohjan kakkosnelonen 2009

Jo kymmenennen kerran Lohjalla järjestettiin kuluneena viikonloppuna hyväntekeväisyyspohjainen maastopyöräilytapahtuma. Taisi olla meidän porukalle seitsemäs kerta mukana… 2003 kun oli ensimmäinen vuosi, jolloin osallistuttiin tuohon leppoisaan tapahtumaan. Hyväntekeväisyyden tuottohan tuosta menee Lohjan sairaalalle ja HUSin lasten- ja nuortenosastolle. Lisätietoja MTB-Lohjan sivuilta.

Perinteinen laajakulmakuva...

Tänä vuonna tapahtumaan osallistui reilu 70 joukkuetta. Perinteinen sadekin loppui heti alkuunsa, liki sen jälkeen, kun teltta oli saatu pystyy ja kaminaan tuli. Niille joille tapahtuma ei ole tuttu, niin totuus on, että joka vuosi tuolla on satanut – enemmän tai vähemmän. Reitti oli kuitenkin hyvässä kunnossa, muutamia liukkaita juuria lukuunottamatta. Joitakin paikkoja korjailtiin ja muuteltiin matkan varrella. Ison työn taas tekivät nuo lohjalaiset…

Reitin teknisin lasku

Tuli kovasti yritettyä saada hieman liikettä mukaan noihin kuviin, ettei kaikki ole ihan pysähtyneen oloista. Meinaa vaan olla aika hankalaa. Pitäisi käyttää hitaampia aikoja, mutta sitten tulee kaikki muutkin liikestä johtuvat epäterävyydet, joita sinne ei haluaisi. Varsinkin kun tuossa maastoajossa se meno ei ole aina tasaisinta ja kuskit poukkoileen suuntaan jos toiseen… En ihan ollut tyytyväinen tuohon suoritukseen.

Laajemmalla kulmalla yritetty hakea efektiä kuvaan

Samalla tuli yritettyä toteuttaa periaatetta laajalla ja läheltä. On siinäkin opettelemista… Pitäis vaan uskaltaa antaa kohteen tulla huomattavan paljon lähemmäksi. Tosin liian lähelle tunkeminen saa usein kohteen vaihtaman reittiä jos sellaiseen on mahdollisuus. Hieman tuli myös perinteisiä pannauksia harjoiteltua, tosin niissä suunta ei ole perinteisesti lukusuuntaan.

Oli jälleen mukana se gps-täggeri… kyllä se vaan aika paljon sitä sähköä syö. Normaalisti tuolla kolmosella pääseen jonnekin 2000 kuvan paremman puolelle, nyt jäi palikan kanssa alle tuhanteen. Pitäisi vaan joskus tässä vielä tehdä niihin kuviin noi Google Maps -linkitykset tuonne gallerian puolelle.

Lohjan kuvat: mikon.1g.fi/kuvat/2009/lohja_24h

Keskikoon Genovaa

On se vaan aika huimaa jälkeä, mitä tuolla keskikoon dialla saa aikaiseksi, kun on hieno ja aurinkoinen päivä. Siinä ei paljoa saturaatio-vipuun enää tarvitse koskea, että saisi taivaaseen syvän sinen. Tosin jos jotain pitää hakemalla hakea, niin hiemanhan noissa pääsi jäämään tuo tumma pää tukkoon, ehkä kannattaisi joskus mitata sitä valoa, eikä vaan ampua fiiliksellä. Ne kun tuppaa monesti jäämään alivalottuneeksi.No kai ne reissukuviksi välttää…

Filmeinä tuolla reissulla oli Kodakin Portra 160NC, joka tosin tuli kuvattua hieman heikoissa olosuhteissa ja jäi hieman vaisuksi. Diaa sitten olikin paria Fujichromen laatua eli Velvia 50 ja Provia 100F -filkkoja.

Nyt viimeistään voi todeta sen Hasselin perän paikkauksen onnistuneen. Tuolla reissulla kuitenkin aurinko paistoi aika kirkkaasti ja monta kertaa vielä suoraan siihen suojapellin reikään. Eikä noissa näytä enää sellaista epätasaisuutta olevan valotuksessa. Uskaltaa sitten ottaa tuon myöhemminkin mukaan reissuille ja retkille.

Samalla tuli myös testattua uusi filmilabra, tai no mulle ainakin uusi. Kyseessä oli siis Sörnäisten Rantatiellä oleva Who’s Next Lab. Ensivaikutelma ainakin jäi oikein hyväksi, kuvat olisivat olleet nopeammin valmiit, kuin mitä oma aikataulu olisi antanut myöten niitä hakea. Kuvien ja palvelun laatukin oli oikein hyvää. Ainoa pieni miinus on ne aukiolajat… 8-16 on aika vaikea aika noin liki säännöllistä duunia tekevän kannalta. Onneksi tuo nyt on suhteellisen lähellä duunia.

Nervin rannikkoa

Ruusuja

Puisto

Nervin rautatieasema vastavaloon

Genova keskiviikkoaamun auringossa

Genovan keskikoossa -galleria kokonaisuudessaan: mikon.1g.fi/kuvat/2009/genova/6×6/

Genova, Italia

Rinteeltä kuvattu keskusta.

Pääsin tuossa alkuviikosta käymään Genovassa, kun siellä oli duuniin liittyvä kurssi. Tokihan sinne sitten piti ottaa kamerat mukaan ja illalla kuvailemaan. Parina päivänä oli sitä valoa muutaman tunnin kuvausretkille.

Oli oikeastaan ensimmäistä kertaa tuo GPS-palikka kunnolla käytössä tällä reissulla. Suhtellisen tarkasti tuntui paikat noihin kuviin tallentuneen. Korkeiden talojen tai muiden esteiden kanssa oli hieman epätarkkuutta ja tuntui tuo satelliitteihin kiinni pääseminen kestävän yllättävän kauan. Huonona puolena ainakin D200:sen kanssa tuntui olevan yllättävän kova sähkönkulutus. Täyteen ladattu akku jäi monta sataa kuvaa vajaaksi normaalista määrästä. Tuo oli aika ikävä yllätys, kun luulin tuon reissun selviäväni helposti ilman laturia… Onneksi on myös filmikamera mukana. Mutta nyt on sitten tuolla galleriassa olevissa kuvissa linkit Google Mapsiin.

Kolmannen kerroksen parveke sitruunapuineen

Tuo Genovahan on liki kokonaan rakennettu rinteeseen ja paikoitellen se jyrkkyys on aika huimaa. Maanantaina ajeltiin funikulaarilla Righiin ja siinä 1428 metrin matkalla noustiin liki 300 metriä, maksiminousun ollessa 35% ja keskiarvo nousulle 19,9%. Sieltä sitten alas valuttiin pitkin mitä kapeampia kujia ja syheröisiä serpentiiniteitä. On siinä ollut tekemistä, kun tuotakin kaupunkia on tuohon rakennettu. Melko erikoista, kun johonkin viidennen kerroksen kämppään näkee sisälle takaa tai sivulta kulkevalta kadulta, välissä on vaan syvä kuilu. Niin ja alempien kämppien ikkunoista tietenkin avautuu näkymä siihen kuilun seinämään… Olihan siellä ylempänä aika huikeita lukaaleja, ei varmaan irtoa ihan pikkurahalla. Kovilla tuntui olevan paikallisten suosimat pikkuautot ja skootterit, kun noita nousuja niillä kiipesivät. Useassa kohdassa oli varoituksia 20% ja 30 % jyrkkyyksistä.

Nervi - rantaviiva

Tiistaina sitten kurssin päätyttyä junailtiin suoraan Sestri Ponentesta Nerviin ihmettelemään rannikkoa ja yhtä kaupungin suurinta puistoa. Aika mahtavaahan tuo ranta tuolla olikin. Sattui vielä hieno kelikin tuolle reissulle. Sininen taivas ja vesi näyttää aina hyvältä kuvissa. Tiistaina tulikin enimmäkseen kuvailtua Hasselilla, kun digistä oli akku lopussa… Viiskymppistä velviaa ja satasta Proviaa. Pitäisi vaan viedä ne kehitykseen… Niistä sitten lisää joskus myöhemmin.

Genovan reissukuvien galleria: mikon.1g.fi/kuvat/2009/genova

Eläimellistä menoa

Eipähän ole moneen vuoteen tullut käytyä Korkeasaaressa ihmettelemässä erilaisia eläimiä… Olisiko ollut kesä 2000 tai 2001? Mukana taisi silloin olla huisi Olyn filmipokkari… Ajat muuttuvat ja nyt kalustoa oli mukana vähintäänkin riittävästi.

Leijona hieman ennen ruokalepoa...

Tuo yllä oleva leijona toivotteli meidät tervetulleeksi melkoisilla karjahduksilla… rajun kuuloista, lähti aika matalalta se murina. Karvaturri olikin puheliain heppu riikinkukkojen ohella. Ei tuolla mitkään ihan parhaat olot ole kuvia noista räpsiä. Onneksi noi verkkoaidat ja muut saa aika hyvin häivytettyä pois jos pääsee läheltä aitaa kuvaamaan ja kohde on hieman kauempana. Toinen juttu on sitten valo… kummasti noi tuntuu hakeutuvan varjoiseen paikkaan oleilemaan. Sinne kun sitten jostain puiden tai muun välistä tulee pistemäistä valoa, niin kivasti palaa ne kohdat puhki…

Porsas maistuu

Ilveksellä tuntui myös olevan nälkä

Lisää kuvia Korkeasaaresta: mikon.1g.fi/kuvat/2009/korkeasaari/

Tuossa myöhemmin tulee varmaan myös Mamiyalla keskikoon dialle räpsittyjä kuvia, kunhan saan käytettyä ne kehityksessä…

Pinhole day

Tämä huhtikuun viimeinen sunnuntai oli omistettu neulanreikäkuvaukselle, ihan noin oikein maailmanlaajuisesti. Viime vuonna ei ollut mahdollisuutta osallistua, mutta nyt on tuo 120 WPC Holga, niin sillä olin sitten kuvailemassa…

Pikku-Huopalahti

Puolen päivän jälkeen tuli lähdettyä fillarilla liikenteeseen ja joku kolmisen tuntia siellä reissussa vierähti… Paljon oli porukkaa liikenteessä, mutta eipä juuri muita neulanreikäkuvaajia näkynyt. Näppärästi meni tuo kalusto tuohon CamelBakin juomareppuun eli kamera, lankalaukaisin, pikkujalusta ja filmit.

Hietsun tyhjä uimaranta

Hiemanhan tuo on arpomista tuolla kameralla kuvaaminen. Sommittelu fiiliksellä, samoin valotus… Ja noin aurinkoisella ilmalla tuo valo ei kauhean tasaisesti ota tuohon filmille. Aavistuksen havaittavissa, että tuohon keskelle kuvaa tulee enemmän valoa… no ehkä tässä hommassa ei ihan sitä kliinisintä lopputulosta olla hakemassa.

Pendolino Turusta

Ei oikein meinaa tarttua filmille tuollainen reilua sataa menevä juna.. varsinkin, kun valotusaika on sellaista seitsemän kahdeksan sekunnin luokkaa. No, tulihan kokeiltua…

Pitäisi varmaan tässä kesällä kokeilla rulla väriä tuolla kuvata, saa nähdä mitä siitä sitten tulee. Ei ainakaan ole mitään huonosta linssistä johtuvia vääristymiä väreissä, kun ei siinä tosiaan ole muuta kuin se pieni reikä… Tosin taisi olla, että tuo resiprookki vaikuttaa eri väreihin erilailla jos nyt oikein muistan…

Lisää noita neulanreikäkuvia löytyy 120 WPC Holga -galleriasta. On noi WPPD-kuvat, sekä jokunen vanhempi otos.